Intotalon asiakkuuspäälliköiden blogisarja:
Tuomas Heikkinen toimii Intotalolla asiakkuuspäällikkönä ja uuden palvelukonseptin tuotepäällikkönä. Tässä blogissa Tuomas muistelee, minkälaisiin mahdollisuuksiin on tullut tartuttua vuosien varrella ja miten hän on päätynyt tilanteeseen, jossa hän toimii vastavalmistuneena tradenomina Intotalolla vastuullisissa tehtävissä.
Tarkoitusta vailla…
Vuosi on 2014 ja olin tuolloin vielä toisella vuodella Paltamon lukiossa. En luultavasti ollut mikään poikkeusyksilö, kun minulla ei ollut täyttä varmuutta siitä, mitä haluaisin isona tehdä tai saatikka opiskella ennen sitä.
Eräänä keskiviikkopäivänä meidät kaikki pakattiin auditorioon kuuntelemaan vierasesiintyjää, josta tiesimme ennakkoon vain sen, että hän on yrittäjä ja aikoo jakaa meille oman tarinansa. Vielä jälkeenpäinkin muistan miettineeni, kuinka taas joutuisin kärsimään pakaralihakset lujilla yhden kuivan luennon joltain vielä kuivemmalta esiintyjältä.
Auditorion ovesta kuitenkin syöksyi sisään nuorekas ja parrakas mies. Tämä mies oli Ollis Leppänen, Intotalon perustajajäsen ja valmentaja. Ollis esitteli itsensä ja tämän jälkeen esitti täydelle auditoriolle lukiolaisia yksinkertaisen kysymyksen: ”Kuka teistä haluaisi kaksi kymppiä?”.
Mitä sitä kieltämään, kun kuulin itse tuon kysymyksen, ensimmäinen ajatukseni oli, että mikäs koira tähän on haudattuna. Eräs hyvä ystäväni lopulta rikkoi auditoriossa vallinneen hiljaisuuden nostamalla käden pystyyn ja vastaamalla Ollikselle: ”No minä voin ottaa”. Ollis pyysi ystäväni auditorion eteen ja kaikkien ihmetellessä ojensi hänelle kahdenkympin setelin.
Seurasin tilannetta aivan haavi auki ja en meinannut uskoa, mitä juuri tapahtui. Ollis aloitti tämän jälkeen kertomaan tarinaansa, mikä lopulta myös selitti hänen aloituksensa. Sen tarkoitus oli havainnollistaa tarinan opetus: ”Tartu mahdollisuuksiin”.
Jos jollain tavalla täytyy tehdä positiivinen vaikutus nuoreen mieleen, väitän ja todistan ainakin Olliksen tavan toimivan. Olliksen tuona päivänä antaman esityksen jälkeen tein itselleni lupauksen, että tarttuisin mahdollisuuksiin, joita minulle jatkossa tarjoutuu, koska ei voi ikinä tietää mitä hyvää niistä voi jopa koitua.
Pieni koulu, suuret mahdollisuudet
Monen muuttujan ja lopulta yhden tietoisen päätöksen johdosta päädyin opiskelemaan liiketaloutta Kajaanin ammattikorkeakouluun. Olen monesti jälkeenpäin ajatellut, että olisiko ruoho ollut vihreämpää aidan toisella puolella, jos olisin lähtenyt kauemmaksi kuin viidenkymmenen kilometrin päähän kotikylästäni Paltamosta opiskelemaan. Pidin kuitenkin mielen avoinna ja aioin edelleen pitää kiinni itselleni tekemästä lupauksesta. Hyvin pian Kajaani alkoikin tarjota erilaisia mahdollisuuksia hopealautasella.
Ensimmäisiä mahdollisuuksia, joita minulle avautui Kajaanissa, oli tutustua täysin uusiin ihmisiin. Korkeakouluun saapui ihmisiä Suomen joka kolkasta ja erilaisista taustoista. Tuolloin sai jo oppia, että erilaisuus on rikkaus. Opintojen loppuun saakka ja sen jälkeenkin olen säilyttänyt monia tosiystäviä sekä myös ammatillisesti hyviä kontakteja. Pienen, mutta samalla ketterän korkeakoulun ehdoton vahvuus oli tuntea jokainen vastaantulija, niin kanssaopiskelija kuin henkilökunnan jäsenkin.
Opiskelijatoiminnasta eväitä tulevaan
Yksi parhaimmista mahdollisuuksista, joka todella kasvatti omaa osaamistani jopa enemmän kuin osa kurssitarjonnasta, oli hakea mukaan opiskelijakunnan hallitukseen. Oman hallitusvuoteni aikana vastasin markkinointiviestinnän ylläpitämisestä sekä kehittämisestä. Vastuualueeni peilasi todella hyvin opintojeni sisältöä ja pääsin soveltamaan käytännössä kaikkea sitä, mitä olin ensin pitkillä luennoilla sekä kirjoista opetellut.
Hallitustyöskentely muovasi minua myös ajan kanssa yksinäisestä suorittajasta enemmän kohti yhteen pelaavaa tiimin jäsentä. Ainutlaatuista oli myös päästä kurkistamaan verhojen taakse ja saada selville miten isossa kuvassa opiskelijakunta, korkeakoulun johto sekä Kajaanin kaupunki tukevat opiskelijoitaan.
Harjoittelun kautta työelämään
Parhaimmat mahdollisuudet, joihin tartuin korkeakoulun aikana, olivat harjoittelujaksot. Ensimmäisen vuoden aikana minulle koitui ongelmaksi löytää itselleni sopiva harjoittelupaikka, jossa tulisin viihtymään ja oppimaan uutta kuukauden ajan. Kiitos äitini, sain lopulta idean ja päätin tarttua suoraan tuumasta toimeen, tai ennemminkin jälleen yhteen mahdollisuuteen.
Erään kauppareissun aikana äitini ehdotti useita erilaisia harjoittelupaikkoja, mutta suurin osa niistä ei kuitenkaan herättänyt minkäänlaista ”ahaa-elämystä”. Yksi ehdotuksista oli myös Kajaanin keskustassa sijaitseva Alkon myymälä. Tämä ehdotus resonoi ajatuksieni kanssa ja päätin mennä suoraan kysymään, olisiko heille mahdollista päästä harjoitteluun.
Suora toiminta tuotti tulosta ja sainkin itselleni harjoittelupaikan, sekä sen jatkoksi myös töitä koulun oheen ja kahdeksi seuraavaksi kesäksi. Jälkeenpäin ajatellen vaati todella paljon itsevarmuutta vain kävellä sisään Alkon ovista ja kysyä harjoittelupaikkaa, mutta antoi se minulle jälleen uuden mahdollisuuden työskennellä huippuporukassa ja tukea toimeentuloani opintojen ohessa.
Osaksi Intoperhettä!
Miten olen sitten päätynyt nykyiseen työpaikkaani Intotalolla? Noh, ehkä jälleen yhden minulle tarjoutuneen mahdollisuuden kautta. Opintoihini kuului myös viiden kuukauden syventävä harjoittelujakso. Alustavasti olin suunnitellut viettäväni sen Alkossa, varmoissa palkkatöissä, mutta mielessäni kuitenkin pyöri ajatukset itsensä kehittämisestä ja haastamisesta uudessa työssä.
Uutta työtä minulla ei ollut tiedossa, kunnes törmäsin sattumalta Intotalolla silloin työskennelleeseen ja koulusta tuttuun Johanna Lotvoseen. Pääsin Johannan kanssa vaihtamaan kuulumisia ja juttelemaan pian tulevasta syventävästä harjoittelusta. Kerroin halustani oppia tekemään myyntiä ja kehittymään asiakaspalvelijana tulevan harjoittelun aikana. Nämä tarpeet ja minut henkilökohtaisesti tuntien sai Johannan suosittelemaan Intotaloa harjoittelupaikkana. Olin täysin myyty Johannan kertoessa minkälainen työpaikka Intotalo olisi, ja mitä kaikkea he tekevät.
Olin nyt ison valinnan edessä tulevan harjoittelun suhteen. Turvallinen valinta olisi ollut jatkaa varmoissa palkkatöissä Alkossa, mutta toisaalta halusin tavoitella ja saavuttaa jotain uutta. Päässäni kuhisi ja itselle tekemäni lupauksen noudattaminen tuntui silloin hankalalta, koska kyseessä oli muun muassa opiskelijan toimeentulo.
Päätin kuitenkin soittaa Intotalon nykyiselle toimitusjohtajalle Jari ”Jallu” Junkkarille. Pitkän puhelinkeskustelun aikana minulle selvisi vielä paremmin, mitä Intotalolla tehdään ja mitä voisin siellä saavuttaa. Päätin puhelun aikana pyytää mahdollisuutta haastatteluun, mutta tämä vaihe ohitettiin ja Jallu lupasi minulle suoraan, että pääsen heille harjoitteluun aluksi ruokapalkalla. Puhelun jälkeen olin valintani tehnyt ja päätin irtisanoutua Alkosta tulevan kesän jälkeen, jotta pääsen aloittamaan Intotalolla heti syksyllä.
Taidot käytäntöön
Harjoitteluni Intotalolla meni kuin pikakelauksella ja se oli täynnä mahdollisuuksia. Minusta tuli osa Intotalon huipputiimiä, jonka työskentelyä kuvaa hyvin sanonta: ”Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat”. Markkinoinnin opiskelijasta kouluttiin myös huippumyyjä, joka osaa luontevasti ja luotettavasti etsiä ratkaisuja asiakkaalle.
Pääsin myös toimimaan harjoitteluni aikana vastuutehtävissä kuukauden myyntijohtajana ja tätä kautta luomaan jotain uutta ja innostavaa. Kokonaisuudessaan suoriudun harjoittelussani, niin hyvin, että minulle tarjottiin jälleen kerran mahdollisuutta työskennellä koulun ohessa ja tehdä Intotalolle heitä hyödyttävä opinnäytetyö.
Maailmantilanne ei ole vieläkään täysin ennallaan, mutta ensimmäinen koronakevät soi minulle todella suotuisan mahdollisuuden työskennellä tehokkaasti opintojeni eteen. Alkuvuoden aikana sain suoritettua kaikki pakolliset opintoni loppuun ja kesään mennessä olin saanut valmiiksi myös opinnäytetyöni.
Intotalo antoi minulle mahdollisuuden säilyttää työni, samalla kun keskityin koulunkäyntiin. Se oli molemmin puolin suotuisaa, sillä mitä pikemmin suoriudun koulusta, sitä nopeammin pääsisin takaisin töihin. Vuoden 2020 syksyllä olin jälleen täysillä mukana Intotalon arjessa ja pääsin keskittymään pelkästään työelämään.
Uudet mahdollisuudet odottavat
Virallinen valmistumiseni koitti vuoden joulukuussa 2020. Minulle oli jo luvattu jatkoa Intotalon asiakkuuspäällikkönä valmistumiseni jälkeen, mutta mitä en osannut odottaa, oli edelleen uusia mahdollisuuksia, joihin tarttua. Intotalo tarjosi minulle myös toista toimenkuvaa, joka tekisi minusta uuden palvelukonseptin Zoihdun tuotepäällikön. Vastavalmistuneena ja kehittämisenjanoisena tyyppinä tartuin myös tähän mahdollisuuteen ja malttaen tuskin odottaa, mitä kaikkea se tuo tullessaan.
On hurjaa ajatella ja palata takaisin vuoteen 2014, jolloin Ollis oli kertomassa omaa tarinaansa. Silloin tarttui mukaan tärkeä oppi: Tartu mahdollisuuksiin. Tämän opin noudattaminen ja itselle tehdyn lupauksen pitäminen on todella antanut paljon. Kannattaa siis tarttua mahdollisuuksiin mitä ikinä tarjoutuukaan. Joskus voi saada kaksikymppiä, tai jopa työpaikan!
Piditkö tästä blogiartikkelista? Tilaa uusimmat blogikirjoitukset suoraan sähköpostiisi sivun alalaidan lomakkeella!