Työterveyslaitos julkaisi tiedotteen 2.10.2024, joka oli otsikoitu ”Todennäköinen työuupumus on lisääntynyt.” Tiedotteen mukaan ”suomalaisten työhyvinvointi ei ole lähtenyt parempaan suuntaan. Jo joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut – ja vähintään kohonnut työuupumuksen riski koskee edelleen joka neljättä.”
Työuupumus ei kuitenkaan ole luonnon laki eikä vääjäämätön kohtalo. Seuraavassa blogissa kerron, miten työuupumus voidaan välttää.
Vastuunrajoituslauseke ja viritys
Tämä kirjoitus perustuu olettamukseen, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä. Toisaalta kirjoituksella ei yritetä kiistää, etteikö työelämässä olisi absoluuttisia ylikuormitustilanteista, huonoja pomoja, epäjärjestystä. Työelämässä ilmenee jopa rikollista toimintaa ja pahuutta.
Pidän kuitenkin erittäin epätodennäköisenä sitä, että joka neljäs tai edes joka kymmenen palkansaaja Suomessa olisi absoluuttisesti ylikuormittunut tai hänellä olisi narsistinen esihenkilö.
Työelämässä ja elämässä on valtavasti asioita, jotka ovat omassa vaikutuspiirissämme ja hallinnassamme ja jokaisessa meissä on paljon käyttämättömiä voimavaroja.
Työn ja vapaa-ajan tasapaino on tärkeää ja samalla mahdotonta. Nimittäin meillä on vain yksi elämä elettävänä, johon kuuluu sekä työ- että vapaa-aika. Se on yksi kokonaisuus, jonka pitää olla hyvää, tasapainoista ja onnellista.
Toisin, kuin jotkut kyynistyneet päivystävät dosentit ja syyllisyyden julistajat väittävät, optimistinen realismi ja onnellisuus lisäävät koettua ja lääketieteellistä terveyttä.
Työelämän ja elämän kokonaiskuntoisuus muodostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä kunnosta sekä sujuvasta arjesta.
Seitsemän askelta kukoistavaan työelämään:
1. Huolehdi, että sinulla on keskustelukumppani
Asiantuntijan paras valmentaja on toinen asiantuntija. Esihenkilön paras valmentaja on toinen esihenkilö ja yrittäjän toinen yrittäjä.
Introverteinkin henkilö tarvitsee toisen ihmisen tukea ja osaa nauttia siitä.
Korona-aika osoitti, että myös ihmisryhmät, kokonaiset yritykset olivat resilienttejä, jos heillä oli keskustelukumppaneita ja liittolaisia.
Jos tarvitset omaa tilaa ja aikaa hankkiudu harkiten hyvien ihmisten seuraan. Mahdollisuuksien mukaan hankkiudu eroon ankeuttajien seurasta. Ole itse aktiivinen.
Ujolle henkilölle ensimmäinen askel voi olla teatterissa käynti. Siellä on oikeita ihmisiä ”On-Line”, mutta heidän kanssaan ei välttämättä tarvitse jutella. Eikä esityksen aikana seurustelu ole edes suotavaa.
Hyvät ihmissuhteet ovat sosiaalisen ja henkisen kunnon tärkeitä osatekijöitä.
2. Ole realisti ja samalla optimisti
Tutkimuskirjallisuudesta löytyy paljon evidenssiä, että elämässä yleensä ja erityisesti vaikeina hetkinä on tärkeää olla realisti.
Tosiasiat eivät toivomalla muuksi muutu. Samalla on muistettava toivo. Usko paremmasta ajasta, joka aikanaan koittaa.
Meillä on tarinoita haaksirikoista, vankileireiltä, onnettomuuksista ja muista haastavista olosuhteista, joista yksilöt ja ryhmät ovat selviytyneet ja olosuhteista huolimatta ovat voittajina nousseet.
Resilienssi eli vaikeista tilanteista toipuminen on kyvykkyys, joka kehittyy – valitettavasti – nopeimmin omien kokemusten kautta. Sanotaankin, että mitä nopeammin epäonnistut sitä nopeammin opit.
Toki kirjallisuus ja keskustelut tuottavat haastavista tilanteista virtuaalista kokemuspääomaa, joka sekin osaltaan lisää resilienssiä.
3. Opettele lentäjän valmistautumiskyky
Lentomatkustaminen on tunnetusti määrään ja maileihin suhteutettuna turvallisin matkustusmuoto. Yksi turvallisuuden salaisuuksista on valmistautuminen ei-toivottuihin tilanteisiin.
Pysähdy nyt hetkeksi ja pohdi, millainen on sinulle tyypillinen tapa toimia, jos kohtaat yllättävän tilanteen tai ongelman.
Jos emme ole valmistautuneita siihen, mihin ei voi valmistautua, voimme jähmettyä odottamaan ohjeita ja että pomo ratkaisee asian.
Sen sijaan odottamattomaan valmistautunut työntekijä, esihenkilö, asiantuntija, kuka tahansa meistä ryhtyy toimiin ja tekee sen mitä tilanteessa pitää. Ajattele, että ”on helpompi saada anteeksi, kuin lupa.”
Lentäjän asetuksilla oppii valmistautumaan jokaiseen työpäivää. Mikä on kaikkein tärkein aikaansaannokseni tänään. Missä olosuhteissa toimimme ja mitä yllättävää voisi tulla vastaan tänään.
Kymmenen minuuttia valmistautumista aina oman vahtivuoron alussa riittää. Samalla tulet kehittäneeksi omaa muutosvalmiuttasi.
4. Kehitä työelämätaitojasi
Työelämässä ja elämässä on pelisääntöjä, joita pitää noudattaa, koska pelisääntöjä pitää noudattaa. Parhaassakaan tiimissä ei voi rikkoa lakia tai sopimuksia.
Toki on myös kirjoittamattomia sääntöjä ja yrityksen kulttuuri, joiden noudattamista kaikilta edellytetään.
Ensisijaista työelämässä on kyky tehdä omat työnsä ja kehittää sitä. Tietoisuus omasta työmarkkina-arvosta on esimerkiksi muutostilanteissa suuri voimavara.
Edellisten jälkeen tärkeimmät työelämätaidot ovat normaalien hyvien tapojen lisäksi ilmapiirin ylläpitäminen, palautteellisuus ja dialogisuus.
Rakentavan eri mieltä olemisen taito on osa dialogisuutta. Mikään ei kehity, jos työyhteisössä ollaan kaikesta samaa mieltä.
Siis, miten ollaan eri mieltä?
Aloita aina kysymyksillä. Avoimet m‑kysymykset ovat hyviä. ”Miten päädyit tähän johtopääkseen, miksi ajattelet sen olevan oikea ratkaisu, mitä seurauksia tunnistat, jos toimittaisiin ehdottamallasi tavalla?”
Oman argumentointisi voita aloittaa esimerkiksi ”minulla on tähän asiaan toisenlainen perustelu.”
Voit myös pohtia, että ”miltä ratkaisu näyttäisi, jos katsoisimme sitä … näkökulmasta.”
5. Järkeile, tunnista hyvä, jota te työllänne saatte aikaan
Mikäli vakavasti pohdittuasi, et tunnista mitään hyvää tai merkityksellistä, johon työsi liittyy, olet pulassa. Kuulut siihen joka neljännen työntekijän ryhmään, joka on vaarassa uupua. Silloin ohje on työpaikan vaihtaminen.
Aina merkityksen ja mielekkyyden tunnistaminen ei ole helppoa – eikä herkkua. Nimittäin kaikki mielekäs ja merkityksellinen tekeminen ei ole koko ajan kivaa. Kaikissa hommissa on rutiineja ja ”pakko tehdä” juttuja.
Väitän, ettei yhdellekään esihenkilölle ole erityinen riemun aihe puuttua alisuoritukseen tai väärinkäytöksiin.
Jokaisen tohtorin ja duunarin pitää siivota jälkensä. Viemärisukeltajalle saattaa välillä ruiskahtaa kakkaa suojapuvulle.
Ja kuitenkin on niin, että hyvän tekeminen – tietoisuus tekemäni työn tärkeydestä merkityksellisyydestä, siitä että olen tekemässä maailmasta parempaa paikkaa, auttaa minua kukoistamaan.
6. Itsestä huolen pitämisen hyvät rutiinit
Huonot tavat on helppo oppia, mutta niiden kanssa on huono elää. Hyvät tavat on työlästä oppia, mutta niiden kanssa on hyvä elää.
Luulen, että suomalaiset, myös uupumisvaarassa olevat tietävät, miten pitäisi elää pysyäkseen terveenä. Mutta tietämisen ja tekemisen välissä on kuilu. Ikivanhan sanonnan mukaan tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.
Fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen kunnon kehittäminen kannattaa aloittaa pienin askelin.
Laadukas uni ja tasapainoinen ravinto ovat ensisijaisia. Kun vielä lisätään, ettei niin isoja ongelmia olekaan, jotka eivät viinalla pahenisi, niin ollaan jo pitkällä.
Sosiaalisen kunnon keskeinen osatekijä on aiemmin mainitusti hyvä keskustelukumppani.
Henkisen kunnon taustalla on mm. edellä kuvattu merkityksellisyyden tunnistaminen.
Hyvien tapojen oppimisen ensimmäinen edellytys, on aito oma halu. Sujuva arki on täynnä huomaamattomia hyviä rutiineja.
7. Sinä olet vastuussa ajattelustasi
Jokainen on itse vastuussa omasta ajattelustaan ja omista asenteistaan.
Toki kaikki tunteet kuuluvat elämään ja työelämään. Myös negatiiviset tunteet. Ja jopa vihan tunne.
On olosuhteita, joissa niin sanotusti mieli mustuu. Ja kuitenkin me voimme valita itse, miten me ajattelemme. Ajattelemmeko, että asioilla on tapana järjestyä. Ajattelemmeko, että minä olen vastuussa omista ajatuksistani ja asenteistani.
Oman ajattelun työkaluna toimii esimerkiksi ”ovenripasuunnitelma.”
Kun olet astumassa huoneeseen tai painamalla liity ‑painiketta etäpalaveriin, niin pysähdy. Mieti, mikä tunnetila mukanasi huoneeseen menee. Päätä, että tilassa on mukavia ihmisiä, jotka haluavat, että sinäkin onnistut palaverissa tai neuvottelussa tai esityksessäsi tai …. Ajattele, että kaikki osallistujat ovat samalla puolella ja että me haluamme kohtaamisen onnistuvan.
Työelämä on murroksessa, eikä käsillä olevia haasteita ja ongelmia pidä vähätellä. Toki tunnistetut ongelmat ovat niitä parempia ongelmia, koska sellaisiin voidaan työyhteisöissä yhdessä etsiä ratkaisuja.
Työelämän murros edellyttää meiltä kaikilta myös uusia supertaitoja, niin sanottuja työelämän metataitoja. Yksin ei kannata jäädän näitä asioita pohtimaan. Löydät aina keskustelukumppanin meiltä Intotalolta.
Olemme olemassa paremman johtamisen ja paremman työelämän luomiseksi.
Kirjoittaja:
Jari Haapaniemi, Intotalon vanhempi valmentaja, yrittäjä, hallitusammattilainen