Tehokas myynnin joh­ta­minen ilman mik­ro­ma­na­gee­rausta – näin se tehdään

kokemuksia

Myynnin joh­ta­minen vaatii esi­mie­heltä hyvää tasa­pai­not­telua vapauden ja itseoh­jau­tu­vuuden sal­li­misen sekä riit­tävän seu­rannan ja kont­rollin välillä. Kukaan ei halua tehdä työtä jat­kuvan tark­kailun alla, mutta silti tavoit­teiden seu­ranta ja mitattavuus ovat oleel­linen osa tehokkaan ja tulok­sel­lisen myyn­tior­ga­ni­saation toi­mintaa. 

Joskus myyn­ti­tiimin vetäjän edessä on tilanne, että myyjät eivät noudata pro­sessia tai pääse tavoit­teisiin ilman jat­kuvaa ohjausta ja val­vontaa. Tällöin esimiejoutuu jat­ku­vasti yksi­tyis­koh­tai­sesti seu­raamaan ja tar­kis­te­lemaan alais­tensa teke­misiä, mikä ei ole kenenkään kan­nalta teho­kasta ajan­käyttöä. 

Mik­ro­ma­na­gee­raa­misen lisää­misen sijaan täl­laista tilan­netta kan­nattaa lähteä tar­kas­te­lemaan laa­jem­masta pers­pek­tii­vistä. Mitä pro­ses­sissa on pie­lessä, kun sitä ei nou­dateta? 

Tar­kis­ta­malla seu­raavat seit­semän asiaa sinulla tulisi olla melko hyvä näkemys siitä, mistä kenkä puristaa ja miten saat myyjät toi­mimaan yhtei­sesti sovit­tujen peli­sään­töjen mukai­sesti. 

 1. Onko myyn­ti­pro­sessi sel­keästi kuvattu? 

Jos ihmiset eivät oikein tiedä mitä heidän tulisi tehdä, on seu­rauksena epä­mää­räistä haa­huilua ja pää­mää­rä­töntä sinne tänne huis­ki­mista. Jos myyn­ti­pro­sessia ei ole sel­keästi kuvattu, on vaikeaa vaatia myyjiä nou­dat­tamaan sitä.  

Myyn­ti­pro­sessi pitää avata paitsi käsit­teel­li­sellä, myös kon­kreet­ti­sella tasolla. Ei puhuta vain pros­pek­toin­nista ja uus­asia­kas­han­kin­nasta otsik­ko­ta­solla, vaan mää­ri­tellään selkeät mää­räl­liset tavoitteet. Montako uus­asia­kas­kon­taktia myyjän tulee ottaa päi­vässä, montako tapaa­mista myy­jällä tulee olla vii­kossa? 

Työ­ka­lujen ja mit­tarien tulee olla sel­lai­sella tasolla, että niitä on helppo ja vai­vaton käyttää ja ne ovat kaikkien saa­ta­villa. Minkä­laisia tar­jous­pohjia käy­tetään mis­säkin tilan­teessa? Miten tavoit­teiden saa­vut­ta­mista mitataan ja miten mit­ta­reita seu­rataan? 

 2. Näke­vätkö kaikki pro­sessin hyödyt? 

Jos myyjä ei koe tiettyä toi­min­ta­tapaa hyö­dyl­li­seksi, vaan vaikkapa aikaa vie­väksi ja vai­val­loi­seksi, tämä tapa jää toden­nä­köi­sesti teke­mättä. 

Myyn­ti­pro­sessin tulee olla yhtei­sesti sovittu ja kaikkien tulee nähdä sen hyödyt. Esi­miehen täytyy voida osoittaa, että tiettyä toi­min­ta­tapaa nou­dat­ta­malla kaikki voit­tavat. Miksi saamme näin toi­mi­malla enemmän kauppaa? Miten tämä toi­min­tatapa hel­pottaa myyjien arkea?  

Jos näitä todis­teita ei ole esittää, voidaan miettiä, onko pro­sessi oikeas­tikaan toimiva, vai pitäisikö sitä muuttaa. 

Mark­ki­noinnin ja asiak­kuuksien joh­ta­misen val­men­nuk­sessa virität myyn­ti­ko­neesi huip­pu­kuntoon! Lue lisää täältä!

3. Ovatko myyjät päässeet vai­kut­tamaan myyn­ti­pro­sessin luo­miseen? 

Sitou­tu­minen syntyy siitä, että paitsi nähdään yhdessä sovit­tujen peli­sään­töjen hyödyt, myöskin siitä tun­teesta, että sovit­tuihin sään­töihin on ollut mah­dol­lista hen­ki­lö­koh­tai­sesti vai­kuttaa.  

Esi­miehen on pidettävä huolta siitä, että myyjät pää­sevät mukaan luomaan myynnin toi­min­ta­tapaa ja että sitä voi tar­vit­taessa muuttaa, jos sille huo­mataan tar­vetta. Tär­keintä on, että jokainen tuntee tul­leensa kuul­luksi, vaikka lopulta pää­dyt­täisiin siihen, että mitään muu­toksia ei teh­täi­sikään. 

Kaiken pohjana on työyh­tei­sössä val­litseva luot­tamus ja tur­val­linen ilma­piiri, jossa eriä­viäkin mie­li­pi­teitä voi esittää ja ne otetaan huo­mioon. Lopul­liseen yksi­mie­li­syyteen ei aina vält­tä­mättä päästä, mutta kes­kus­telun käy­minen haas­ta­vista aiheista hel­pottaa vähen­tämään kitkaa yhteisten pää­tösten hyväk­sy­mi­sestä. 

4. Sopiiko myyn­ti­pro­sessi myyjän per­soo­nal­li­suus­tyyppiin? 

Me ihmiset olemme eri­laisia. Toi­selle myy­jälle sopii pil­kun­tarkka ohjeiden nou­dat­ta­minen ja täs­mäl­listen kir­jausten teke­minen, toinen taas on suur­piir­tei­sempi ja syttyy lentoon spon­taa­neista myyn­ti­kes­kus­te­luista ihmisten kanssa. 

Esi­miehen kan­nattaa tuntea väkensä ja mukauttaa myyn­ti­pro­sessia tarpeen mukaan myyjien tar­peita vas­taa­viksi. Tietyt perus­asiat tulee toki vaatia kai­kilta, mutta tärkeää on, että jokainen pääsee pelaamaan vah­vuuk­sillaan ja että esimies ymmärtää, missä kunkin myyjän paras poten­tiaali on. 

5. Onko teke­miset kalen­te­roitu? 

Kalenteri on jokaisen myyjän paras työkalu. Kun päi­vit­täiset ja viikoittaiset teke­miset ovat kalen­te­rissa, niitä on helppo nou­dattaa suun­ni­tel­mal­li­sesti. 

Kalen­te­rissa kan­nattaa olla erikseen varattuna aikaa esi­mer­kiksi pros­pek­toin­nille ja asia­kas­kon­tak­toin­nille, ole­massa olevien asiak­kuuksien hoi­ta­mi­selle, tar­jouksen edis­tä­mi­selle, tapaa­mi­sille ja yhtei­sille tii­mi­pa­la­ve­reille. 

Kalenteri pal­jastaa armotta, mihin myyjän aika kuluu. Jos myyjän tulisi ottaa enemmän aikaa vaikkapa uus­asia­kas­han­kin­nalle, pitää kalen­teriin raivata suu­rempi tila tälle toi­min­nalle ja myös toteuttaa suun­ni­teltu ajan­käyttö. 

6. Onko seu­ranta sään­nöl­listä, toi­mi­vatko mit­tarit? 

Ilman yhteistä seu­rantaa myyn­ti­tiimin työvai­heiden toi­mivuus ja tehokkuus jäävät arvai­lujen varaan. Pro­sessia ei ole helppo kehittää, jos ei tar­kalleen tiedetä, miten se toimii. 

Esi­miehen tulee huo­lehtia siitä, että tar­vit­tavat seu­rannat ja mit­tarit pysyvät ajan tasalla. Seu­rantaan otetaan ne luvut, jotka oleel­li­sesti vai­kut­tavat myyn­ti­koneen ral­lat­ta­miseen.  

Ainoastaan tehtyjä kauppoja ei kannata seurata, vaan myös kaup­poihin joh­tavia toi­men­pi­teitä, kuten päi­vit­täisiä puhe­lu­määriä tai sovit­tujen tapaa­misten määriä. Myyn­ti­pro­sessit ovat kui­tenkin poh­jim­miltaan yksin­ker­taisia, jos halutaan tehdä enemmän kauppaa, täytyy ottaa enemmän puhe­luita ja sopia tapaa­misia. 

Mit­ta­reita kan­nattaa seurata koko tiimin voimin. Ei siksi, että pääs­täisiin osoit­tamaan sor­mella, vaan yhteisen kehit­ty­misen ja toinen toi­selta oppi­misen nimissä. Virheet ja epä­on­nis­tu­mi­setkin tulee sallia ja ne voidaan käydä yhdessä läpi. Täs­säkin tur­val­linen ja avoin kult­tuuri on avai­na­se­massa.  

7. Onko osaamisessa puutteita? 

Jos mik­ro­ma­na­gee­raa­misen tarve johtuu siitä, että myyjät eivät yksin­ker­tai­sesti osaa, on osaa­mista kehi­tettävä. Tähän tar­peeseen on run­saasti tar­jontaa eri­laisten kou­lu­tusten, val­men­nusten, luen­tojen, kir­jal­li­suuden ja podcastien muo­dossa. 

Lopuksi, myynnin joh­ta­minen on ihmisten joh­ta­mista. Luota tii­miisi. Kun annat ihmi­sille vas­tuuta ja luot­ta­musta, ihmiset kas­vavat sen arvoi­seksi. Ole esi­miehenä tiimisi tukena ja nosta kunkin vah­vuudet ja piilevä poten­tiaali esiin. Sitä kautta yhteiseen hiileen puhal­ta­misen kult­tuuri voi­mistuu ja myyn­tikin alkaa rul­laamaan. 

Kiin­nos­ta­vatko myynnin, mark­ki­noinnin ja asiak­kuuksien joh­ta­misen teemat enem­mänkin? Mark­ki­noinnin ja asiak­kuuksien joh­ta­misen val­men­nuk­sessa virität myyn­ti­ko­neesi huip­pu­kuntoon! Lue lisää täältä!

Piditkö tästä blo­giar­tik­ke­lista? Tilaa uusimmat blo­gi­kir­joi­tukset suoraan säh­kö­pos­tiisi sivun ala­laidan lomak­keella!

Tilaa uutiskirje!

Please enable JavaScript in your browser to complete this form.
Nimi
Valitse sinua kiinnostavat aiheet
Suostumus henkilötietojen tallentamiseen