Posi­tii­visen vaa­ti­misen psy­ko­logiaa

Tapasin pit­kästä aikaa hyvän ystäväni, joka on pitkään työs­ken­nellyt kovissa mark­ki­noinnin teh­tä­vissä sekä koti­maassa että kan­sain­vä­li­sis­säkin ympy­röissä. Ajan­koh­taisten per­he­ti­lan­ne­kes­kus­telun jälkeen puheemme kääntyi työyh­tei­söjen toi­mintaan ja joh­ta­miseen. Ystä­välläni on koke­musta eri­lai­sista orga­ni­saa­tioista jo yli kah­den­kym­menen vuoden ajalta. Joh­ta­mis­val­men­tajana en voinut olla kysy­mättä häneltä min­kä­laisena joh­tajana hänet nähdään. Hän kertoi olleensa aina pidetty omassa työyh­tei­sössään, jokai­sessa työ­pai­kassa. Oma koke­mukseni ystä­västäni on sama: hänestä ei voi olla pitä­mättä. Hänellä on harvoin viha­miehiä. Kave­rissa ei ole mitään oma­hy­väistä, sen voin yli 20 vuoden tun­te­misen jälkeen sanoa.

Voiko samaan aikaan olla mukava ja vaativa johtaja?

Joh­ta­misen näkö­kul­masta näemme usein ’mukavan’ kaverin ja vaa­ti­misen joh­tajana vas­ta­kohtina. Mukavat kaverit nähdään hel­posti mie­lis­te­li­jöinä. Melkein aina eri­lai­sissa joh­tamis- ja esi­hen­ki­lö­val­men­nuk­sissa kes­kus­telua käydään juuri tästä proble­ma­tii­kasta: Voiko johtaja olla samaan aikaan sekä mukava ja ystä­väl­linen että vaativa ja jämäkkä?

Kat­sotaas mitä kir­jal­lisuus asiasta sanoo:

”Joh­tajan tulee olla ennen kaikkea jämerä ja ruumiin raken­teeltaan vankka. Esi­miehenä hän hal­litsee kaikki alais­tensa työt näitä sel­västi paremmin. Hän säi­lyttää arvo­val­tansa pitä­mällä tarkkaa kuria, puhu­malla har­vak­seltaan ja hil­jen­tä­mällä vas­tus­tukset alkuunsa. Käs­ky­läiset pal­kit­sevat hyvän joh­tajan nöy­ryy­dellä ja tot­te­le­vai­suu­della.”
— Mikko Ivalo, Hen­ki­lö­koh­tainen työn­johto, 1947 -

Teksti on vuo­delta 1947. Elämmekö me kui­tenkin yhä edelleen täl­laisen usko­muksen varassa vuonna 2013? Väitän, että kyllä, vali­tet­ta­vasti. Monen joh­tajan ihmis­kä­sitys on se, että ollakseen vaativa, pitää pystyä pitämään sel­keästi etäi­syyttä joh­det­tavaan. Samaan pakettiin kuuluu ajatus siitä, että kuri on hyvä joh­ta­misen väline.

Mum­mop­sy­ko­logia toimii joh­ta­mi­ses­sakin!

‘Posi­tii­vinen vaa­ti­minen joh­tajana on sitä, että samaan aikaan kohtaat joka tilan­teessa joh­det­tavasi samalla kun­nioi­tuk­sella ja inhi­mil­li­syy­dellä kuin oman iso­äitisi, mutta samaan aikaan haastat ja tuet heitä ylit­tämään itsensä, omat rajansa ja saa­vut­tamaan omat tavoit­teensa’

Palataan ystä­vääni. Hänen vah­vuu­tensa on se, että hän osaa olla samaan aikaan ihmisiä kohtaan kun­nioittava ja inhi­mil­linen, mutta myös vaativa. Hän ei näe näitä omi­nai­suuksia vas­tak­kaisina. Hän osaa kohdata ja nähdä ihmi­sissä joka tilan­teessa poten­ti­aalia, mutta tarpeen vaa­tiessa tiu­kas­tikin haastaa ja vaatia omia joh­det­ta­viaan ja kol­le­goitaan ylit­tämään itsensä. Tässä on haas­tetta meille kai­kille. Kotona monetkin meistä osaavat olla van­hempina mukavia ja kohdata lap­sensa inhi­mil­li­sesti, mutta samaan aikaan osaamme vaatia ja laittaa lap­sille tar­vit­tavat rajat. Tästä on posi­tii­vi­sessa vaa­ti­mi­sessa kyse.

Miten olla posi­tii­visen vaativa:

  1. Käy dia­logia yhtei­sestä tule­vai­suus­ku­vasta, johon kaikki uskotte. Luo toivoa ja opti­mismia.. Kuuntele kun­nolla kaikki vivahteet ja sävyt epäi­lyistä tule­vai­suutta kohtaan.
  2. Kes­kustele suoraan joh­det­ta­viesi kanssa, siitä mitä on tapah­tunut, mikä on onnis­tunut ja mennyt putkeen, mikä voisi mennä vielä paremmin suh­teessa into­hi­moiseen tavoit­tee­seemme. Muuta mekaa­ninen palaute innos­tavan poh­ti­vaksi oppi­mis­ti­lan­ne­dia­lo­giksi.
  3. Kysy roh­keasti vinkkejä myös omaan joh­ta­mi­seesi; mitä joh­dettava toivoo sinun teke­mi­seltäsi ja eri­tyi­sesti miten voit poistaa onnis­tu­misen esteitä. Kohtele ihmisiä ver­tai­sinasi ja näe roolisi koor­di­naat­torina, toivon raken­tajana ja esteiden rai­vaajana.
  4. Uskalla kertoa myös kaikki ikävät asiat suoraan. Pidä aina yllä posi­tii­vista ja kun­nioit­tavaa ilma­piiriä, vaikka puhutkin suoraan sydä­mestä ja annat raken­tavaa palau­tetta. Älä tiuski saa­vut­ta­mat­to­mista tavoit­teista ja teke­mät­tö­mistä töistä. Osoita ymmär­rystä taus­talla vai­kut­taviin asioihin, mutta samaan aikaan haasta toista näkemään heikot kohdat, joita voi kehittää. Ole tukeva, mutta älä päästä liian hel­polla.
  5. Kes­kustele ja huomioi ihmistä muis­takin asioista kuin työhön liit­ty­vistä teh­tä­vistä. Muista luoda ilma­piiriä, jossa on sal­littua sopi­vissa määrin kes­kus­tella myös työn ulko­puo­lisiin asioihin liit­ty­vistä asioista.

Tilaa uutiskirje!

Please enable JavaScript in your browser to complete this form.
Nimi
Valitse sinua kiinnostavat aiheet
Suostumus henkilötietojen tallentamiseen