Jari Haa­pa­niemi: 7 pk-yri­tyksen joh­ta­misen suden­kuoppaa

kokemuksia

Vii­meisen seit­semän vuoden aikana olen saanut työs­ken­nellä kym­menien PK-yri­tysten kanssa. Usein olemme val­men­nuk­sissa ja kon­sul­toin­neissa pää­tyneet kes­kus­te­lemaan, että eroaako PK-yri­tyksen joh­ta­minen isomman yri­tyksen luot­saa­mi­sesta. Isossa lin­jassa voidaan todeta, että joh­ta­misen lai­na­lai­suudet ovat suu­relta osin uni­ver­saaleja.

Toi­saalta kes­kus­te­luissa on noussut esille asioita, joita var­sinkin kas­vavien PK-yri­tysten joh­ta­mi­sessa olisi otettava huo­mioon.
Avaan seu­raa­vaksi, mitä ovat nämä PK-yri­tyksen esi­miestyön seit­semän suden­kuoppaa, joita sinun tulisi välttää.

 

1. Minun rahat, minun yritys ja minun pää­tökset

”Miksi minä en saa päättää, kun minä omistan tämän firman tai minut on valittu tämän orga­ni­saation esi­mie­heksi?”

No, totta kai sinä päätät, mutta parhaat pää­tökset syn­tyvät kuun­te­le­malla muita. Joh­tajat sanovat usein, että var­sinkin uran alku­vai­heessa on ollut suo­rastaan pelot­tavaa lähteä rat­komaan lii­ke­toi­minnan haas­teita yhdessä hen­ki­löstön ja kump­pa­neiden kanssa ilman, että itsellä on jo rat­kaisu etu­käteen val­miina. Niin kui­tenkin syntyy menestyvä yritys.

Tun­nettu sar­jay­rittäjä ja vai­kuttaja Juha Tans­kanen on todennut yhtenä menes­tyk­sensä salai­suutena kyvykkäät ihmiset.

”Minulla on ollut roh­keutta etsiä ympä­rilleni ihmisiä ja kump­pa­neita, jotka osaavat jotkut asiat paremmin kuin minä.”

Joh­ta­mi­sessa on opittava luot­tamaan ja tukeu­tumaan ympä­rillä oleviin ihmisiin.

 

2. Yri­tykseni on lapseni

Älä rakenna oma­nar­von­tun­toasia yri­tyksesi varaan. Joh­tajuus yri­tyk­sessä tulee tekojen, ei omis­ta­misen kautta.

Erota aina omis­ta­minen ja joh­ta­minen eli työnteko toi­sistaan. Tämä on eri­tyisen tärkeää silloin, kun yri­tyk­sessä on tai siihen tulee useampia osak­kaita. Vau­raim­mankin omis­tajan on yri­tyksen esi­mies­työssä osoi­tettava ihmisten joh­ta­misen ammat­ti­lai­suutta.

Omasta lap­sesta kiinni pitä­minen on myös yri­tyksen kasvun este. Haluatko pitää lapsesi lapsena vai antaa sen kasvaa vah­vaksi ja isoksi aikui­seksi?

Sinun on uskal­lettava antaa luo­muksesi hen­ki­löstösi käsiin. Auta hen­ki­löstöä kokemaan psy­ko­lo­gista omis­ta­juutta yri­tystä kohtaan. Tee heistä hen­kisiä lii­ke­kump­pa­neitasi. Ja miksei joskus myös osak­kaita.

 

3. Ne ovat pal­kol­lisia

Ei. He ovat yksi­löitä ja ihmisiä, jotka haluavat tehdä mer­ki­tyk­sel­lisiä asioita.

Tun­nettu jää­kiek­ko­val­mentaja Erkka Wes­terlund on todennut, että ”jouk­kueen val­men­ta­minen on yksi­löiden val­men­ta­mista.”

Jos haluat yri­tyksesi menes­tyvän, niin silloin työn­te­ki­jöidesi on oltava osa jouk­kuettasi. Jos koh­telet heitä pal­kol­li­sinasi, niin he tekevät sen mikä on pakol­lista, mutta et saavuta heidän kun­nioi­tustaan.

Erkka Wes­terlund toteaa myös oppi­neensa ”… että val­men­tajan pitää ansaita auk­to­ri­teet­tinsa. Pel­källä ase­malla sitä ei saa.”

Ota työn­te­kijäsi mukaan jouk­ku­eeseen ja anna heille selkeät roolit jouk­kueen jäseninä. Osana jouk­kuetta he haluavat voittaa mes­ta­ruuden. Yhdessä teke­mällä tulokset monin­ker­tais­tuvat.

 

Kiin­nos­taako yri­tyksen kehit­tä­minen? Lue lisää alka­vista pk-yri­tyksen kehit­tä­mis­oh­jel­mis­tamme!

 

4. Minulla on työn­johto-oikeus ja minun sääntöjä on nou­da­tettava

Yri­tyksen kas­vaessa — ennemmin tai myö­hemmin ja vieläpä hen­ki­löstön parista – alkaa kuulua vaa­ti­muksia yhtei­sistä peli­sään­nöistä. Tällöin suden­kuo­paksi muo­dostuu byro­kratian raken­ta­minen.

Yhteisiä peli­sääntöjä tar­vitaan ja lakia pitää nou­dattaa, mutta byro­kratiaa ei pidä rakentaa. Yrittäjä tai joh­to­ryhmä ei voi sanella sääntöjä, vaan par­haim­millaan meidän tavas­tamme toimia sovitaan yhdessä.

Erään nopeasti kas­vavan ohjel­mis­to­ke­hi­tys­yhtiön toi­mi­tus­johtaja tote­sikin osu­vasti, että ”mitä enemmän on sääntöjä sitä tyh­mempinä ihmiset pitävät itseään.”

Ihmiset pas­si­voi­tuvat, jos joku tietää kaiken aina paremmin. Siis huo­lehdi siitä, että yhteinen tapa toimia ja yri­tyk­senne kult­tuuri on yhtei­seksi koettu. Työn­johto-oikeus on oikeutta auttaa ihmisiä onnis­tumaan.

 

5. Ajan mit­taa­minen aikaan­saan­nosten sijaan

Sanon heti, että työ­ai­ka­lakia ja mui­takin työ­elämän normeja pitää nou­dattaa, vaikka ne ovat monelta osin van­hen­tu­neita ja tule­vai­suuden työ­elä­mälle vie­raita. Toki normeja pitää myös osata soveltaa siten, että ne tukevat yri­tystä menes­tymään.

Joka tapauk­sessa on niin, että yrit­täjänä ja joh­tajana saat mitä mittaat. Jos työ­tunnit ja/tai läs­näolo on ensi­si­jaista ja tärkeää, niin tuloksena syntyy läs­näoloa. Ei vält­tä­mättä tuloksia.

Kun ihmiset tie­tävät, mitä heiltä odo­tetaan, niin voi­ta­vassa kult­tuu­rissa he sen myös saa­vut­tavat. Tavoit­teiden on oltava kon­kreet­tisia ja palautteen väli­töntä.

Mutta ihmi­sillä täytyy olla teke­misen vapaus. Ja tämä toimii – tai ei toimi — kai­ken­lai­sissa orga­ni­saa­tioissa. Sii­vous­fir­moissa, teh­taissa, sai­raa­loissa, asian­ajo­toi­mis­toissa. Missä tahansa.

 

6. Vaa­tivuus on anka­ruutta

Voit olla samalla vaativa ja armol­linen. Ankara ei tar­vitse olla.

Joh­tajan on vaa­dittava tuloksia, mutta edel­ly­tysten luo­misen kautta. Olo­suh­teiden oltava sel­laiset, että työn­te­kijät moti­voi­tuvat. Ole mukava, oikeu­den­mu­kainen ja joh­don­mu­kainen.

Jim Collins puhuu teok­sessaan “Hyvästä paras” kuri­na­lai­suuden kult­tuu­rista. Sen syn­nyt­tä­mi­seksi johdon on noustava oman edun tavoit­telun ylä­puo­lelle ja tavoi­teltava yhteistä hyvää. Se vaatii selkeää joh­ta­mista ja yri­tyksen kult­tuurin mukaista toi­mintaa ”… mutta toi­saalta se antaa ihmisten toimia jär­jes­telmän puit­teissa vapaasti ja vas­tuul­li­sesti.”

Yri­tys­joh­tajan on esi­tettävä tasa-arvoi­suutta ja yhden­ver­tai­suutta sekä läpi­nä­kyvää ja joh­don­mu­kaista pää­tök­sen­tekoa.

 

7. Menetät uskosi ihmisen hyvyyteen

Mil­lainen on sinun ihmis­kuvasi? Rehel­li­sesti? Uskotko, että ihmiset haluavat tehdä par­haansa?

Aiheesta on kir­joi­tettu lukuisia kirjoja ja tuhansia artik­keleja, joiden mukaan ihmiset haluavat olla osa jotakin suu­rempaa ja tehdä mer­ki­tyk­sel­lisiä asioita. Ja jälleen kerran; se ei katso toi­mialaa.

Miksi hotellin ker­ros­sii­voojan pitäisi tehdä työnsä mur­heel­lisin mielin, vaikka hän ei olekaan joh­to­ryhmän jäsen? Vastaus on tie­tenkin selvä. Ei mik­sikään. Jos sisäi­selle moti­voi­tu­mi­selle ja auto­no­mialle annetaan tilaa, niin ihmiset var­masti tekevät par­haansa.

Jos sinä yrit­täjänä tai joh­tajana mak­simoit lyhyen aika­välin tuloksia ja omaa etua, niin huomaat, että pian ympä­rilläsi on ihmisiä, jotka mak­si­moivat lyhyen aika­välin tuloksia ja omaa etua.

Ihmiset seu­raavat voit­tavien orga­ni­saa­tioiden joh­tajia sen joh­dosta, mil­laisia arvoja ja kult­tuuria he edus­tavat. Nämä yri­tys­joh­tajat löy­tävät ympä­riltään sitou­tu­neita ja arvo­pe­rus­taltaan ter­veitä ihmisiä, jotka tekevät par­haansa mer­ki­tyk­sel­li­siksi koke­miensa pää­määrien saa­vut­ta­mi­seksi.

 

Kir­joittaja Jari Haa­pa­niemi on Into­talon toi­mi­tus­johtaja. Jarilla on pitkä kokemus esi­mies­työstä eri­lai­sissa orga­ni­saa­tioissa. Hän on val­men­tanut ja spar­rannut lukuisia pk-yri­tysten yrit­täjiä,  joh­to­ryhmiä ja esi­miehiä joh­ta­juu­dessa kehit­ty­miseen.

Kiin­nos­taako yri­tyksen kehit­tä­minen? Lue lisää alka­vista pk-yri­tyksen kehit­tä­mis­oh­jel­mis­tamme!

 

Tilaa uutiskirje!

Please enable JavaScript in your browser to complete this form.
Nimi
Valitse sinua kiinnostavat aiheet
Suostumus henkilötietojen tallentamiseen